Suomalaiset ja Suomessa asuvat ihmiset ovat moninainen joukko. Vuoden 2025 lopussa muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui äidinkielenään 11,4 % väestöstä. Suurimmat vieraskieliset kielivähemmistöt ovat venäjä, viro, ukraina, arabia, englanti, somalia, farsi, kiina, albania ja kurdi. Isoissa kaupungeissa osuudet ovat suurempia: esimerkiksi pääkaupunkiseudulla n. neljäsosa asukkaista puhuu äidinkielenään vierasta kieltä.1
Saamelaiset, romanit ja viittomankieliset ovat perustuslaissa huomioituja erityisiä vähemmistöryhmiä, joiden kielellisten ja kulttuurillisten oikeuksien toteutumiseen on syytä kiinnittää huomiota myös seurakunnissa.
Eri kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat moninainen joukko. Osalla on vakiintuneet osallistumisen tavat seurakunnan toiminnassa, ja vähemmistöihin kuuluvat ihmiset toimivat aktiivisesti seurakuntien työntekijöinä sekä luottamushenkilöinä ja vapaaehtoisina. Osaa kieliryhmistä seurakunnat tavoittavat heikosti ja vakiintuneita toiminnan muotoja ei ole.
Kun seurakunta tavoittaa maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, on tärkeä kiinnittää huomiota hyviin ekumeenisiin käytäntöihin. Monet Suomeen muuttavat ihmiset saattavat olla taustaltaan esimerkiksi ortodoksisen tai katolisen kirkon jäseniä. Heidän ei välttämättä ole helppo navigoida Suomessa ja löytää omaa kirkkokuntaansa tai edes tunnistaa, mihin kirkkokuntaan mikäkin seurakunta kuuluu. Valta-asemassa olevana enemmistökirkkona luterilaisen kirkon ekumeeninen vastuu on tukea ihmisten yhteyden löytämistä omaan kirkkoonsa.2
Viime vuosina EU:n ulkopuolelta tulevien kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden tilanne on herättänyt huomiota myös valtakunnan mediassa. Opiskelijoille lähtömaassa tarjottu harhaanjohtava tieto on johtanut monet opiskelijat perheineen Suomessa epätoivoisiin taloudellisiin tilanteisiin.3 EU:n ulkopuolisista maista tulevat opiskelijat eivät saa Suomessa sosiaalitukia.4
Suomalaisista n. 5 % puhuu ruotsia äidinkielenään.5 Ruotsinkielisten seurakuntien ansiosta vähemmistön oikeudet toteutuvat pääosin kirkossa hyvin. Poikkeuksen muodostavat ne ruotsia äidinkielenään puhuvat, jotka asuvat alueilla, joilla ei ole ruotsinkielisiä seurakuntia. Tällaisten alueiden seurakuntien on tärkeä tiedostaa ruotsinkielisten seurakuntalaisten tarpeet sekä etäosallistumisen haasteet ja mahdollisuudet.
SKY:n suositukset
Seurakuntatasolla
- Seurakunta kouluttaa viestintään osallistuvat kuvaston moninaisuudesta. Vähemmistöt näkyvät kaikessa viestinnässä, eivät vain vähemmistöille erityisesti suunnatusta toiminnasta viestittäessä.
- Seurakunta luo käytännöt toiminnassa esiin tulevaan rasistiseen puheeseen tai käytökseen puuttumiseksi.
- Seurakunta huolehtii siitä, että sen yhteistyökumppanit sekä kotimaassa että kansainvälisessä työssä jakavat saman ihmiskäsityksen kaikkien ihmisten yhtäläisestä arvosta.
- Seurakunta resursoi monikielistä työtä palkkaamalla siihen työntekijän. Saamelaisalueilla ja kaupungeissa, joissa asuu merkittävä määrä saamelaisia seurakunta palkkaa saamenkielentaitoisia työntekijöitä tai tukee työntekijöiden saamen kielen opiskelua.
- Seurakunta kartoittaa esteitä eri kieliryhmiin kuuluvien tasavertaiselle osallistumiselle toimintaan, vapaaehtoistyöhön ja päätöksentekoon (esim. Tieto seurakunnan jäseneksi liittymisestä, monikielinen tieto vaaleista, monikielinen kannustaminen ehdolle vaaleissa, eri kielitaustoista tulevien huomioiminen kaikessa vapaaehtoisten kouluttamisessa eikä vain kielierityisessä toiminnassa.)
- Englanninkielinen toiminta integroidaan seurakunnan perustoimintaan sen sijaan, että se on täysin erillistä toimintaa. Seurakunta luo monikielistä yhteistä seurakuntaelämää.
- Seurakunta viestii toiminnasta ja päätöksenteosta selkokielellä.
- Korkeakoulupaikkakunnilla seurakuntien diakoniatyössä resursoidaan vaikeassa tilanteessa olevien kansainvälisten opiskelijoiden tukemista.
Kokonaiskirkollisesti
- Kirkko ottaa aktiivisesti kantaa kansainvälisten opiskelijoiden tilanteeseen ja heidän olosuhteidensa parantamiseen.
- Kirkko tunnistaa vähemmistöjen aktiivisen roolin toiminnassa eri tasoilla eikä kohtele vähemmistöjä ulkopuolisina toimenpiteiden kohteina.
- Kirkko käy aktiivista ekumeenista vuoropuhelua sisarkirkkojen kanssa maahanmuuttajien vastaanottamisesta ja kristityiksi kääntyvien maahanmuuttajien tukemisesta.
Lähteet:
[1] https://stat.fi/fi/julkaisu/cmg6f46k91y0e07w0qtdt6yl7
[2] Lue lisää kirkon ohjeistuksista: https://evl.fi/plus/yhteiskunta-ja-kirkko/monikulttuurisuus/seurakunnat-ja-maahanmuuttajat-2/yhteistyoverkostot/
[3] Ilmiöstä kertoo esimerkiksi Ylen MOT: https://yle.fi/a/74-20193736
[5] https://otos.stat.fi/server/api/core/bitstreams/72731f64-a52d-4fbb-91bb-b968cc1fd6ed/content