Suomessa on 13 yliopistoa ja 24 ammattikorkeakoulua[1], jotka tarjoavat opetusta n. 60 eri paikkakunnalla. Yhteensä korkeakouluopiskelijoita on Suomessa n. 350 000.[2] Korkeakoulututkinnon suorittaa 39 % suomalaisista nuorista[3] eli jokaisen seurakunnan nuorista merkittävä osuus lähtee opiskelemaan korkeakouluun.
Opiskelijoiden keskeiset haasteet: mielenterveys ja toimeentulo
- Opiskelijoiden mielenterveysongelmat kolminkertaistuivat korona-aikana. Sen jälkeen tilanne on hieman parantunut, mutta edelleen yli neljäsosa opiskelijoista kokee merkittävää psyykkistä kuormitusta. Vuonna 2024 opiskelijoista
- 17 %:lla oli todettu ahdistushäiriö edeltävän vuoden aikana ja 15 %:lla masennus
- Yli kolmannes koki sosiaalista ahdistusta
- Kaksi kolmasosaa opiskelijoista koki mielenterveyspalvelut riittämättömiksi.[4]
- Opiskelijoiden toimeentulo on heikentynyt viimeisten vuosien aikana. Asumistukea on pienennetty ja opintotuen lainapainotteisuutta on lisätty. Tutkintojen suoritusvaatimukset ovat kiristyneet, mikä jättää vähemmän aikaa tehdä töitä tutkinnon ohessa. Vuonna 2024 opiskelijoista:
- n. 20 % toimeentulo oli erittäin niukka
- n. 25 % oli pelännyt ruoan loppuvan
- n. 20 % oli jättänyt lääkkeitä ostamatta rahapulan vuoksi [5]
Miten seurakunnat tällä hetkellä tukevat opiskelijoita?
- Jokaisella korkeakoululla on nimetty oppilaitospappi. Oppilaitospapit tarjoavat matalalla kynnyksellä sielunhoitoa ja keskusteluapua, järjestävät erilaisia tapahtumia ja hartauselämää sekä tukevat korkeakoulujen työyhteisöjä.
- Seurakunnat järjestävät korkeakoulupaikkakunnilla vaihdellen nuorille aikuisille suunnattua toimintaa. Jos toimintaa on, se poikkeuksetta tavoittaa vain pienen osan opiskelijoista.
- Opiskelijoilla on mahdollisuus hakea apua seurakuntien diakoniatyöltä, mutta vain pieni osa opiskelijoista tietää tästä mahdollisuudesta.
- Kristilliset opiskelijajärjestöt järjestävät opiskelijoille toimintaa. Tällä hetkellä seurakunnat eri alueilla tukevat järjestöjen toimintaa esimerkiksi kolehdein, tarjoamalla tiloja sekä pienillä toiminta-avustuksilla.
SKY:n suositukset seurakuntien päättäjille:
Seurakuntatasolla:
- Toimeentulo: Seurakunta pilotoi kerran kuussa ilmaisen opiskelijabrunssin. Brunsseilla tiedotetaan muista seurakunnan tarjoamista mahdollisuuksista, erityisesti diakoniatyön tarjoamasta avusta.
- Mielenterveys: Seurakunta resursoi oppilaitostyötä ja vahvistaa/tuo sen rinnalle muita mahdollisuuksia matalan kynnyksen mielenterveysapuun, esimerkiksi tarjoaa Walk in -terapiaa helposti opiskelijoille saavutettavassa paikassa.
- Yksinäisyys: Seurakunta rakentaa hengellisesti turvallisia nuorten aikuisten yhteisöjä ja/tai tukee järjestökumppaneita, jotka rakentavat niitä.
- Seurakunnassa valitaan selkeä vastuuhenkilö koordinoimaan nuoria aikuisia koskevaa toimintaa sekä yhteisöllisen nuorisotyön että diakoniatyön näkökulmasta, jotta nuoria aikuisia koskeva työ ei siiloudu eri työaloille.
Kokonaiskirkollisesti
- Viestintäkampanja oppilaitospappien tarjoamasta tuesta: kaikille taustasta ja uskonnosta riippumatta
- Kirkko osallistuu julkiseen keskusteluun ja nostaa valtakunnallisesti esiin opiskelijoiden toimeentuloon liittyviä haasteita.
- Tällä hetkellä diakonityöstä viestitään niin, että se koskee paljon vanhuksia ja päihdeongelmaisia. Kirkko moninaistaa diakoniakuvastoaan koskemaan myös nuoria ja opiskelijoita. Kirkko viestii siitä, että diakoniatyö on tarkoitettu myös opiskelijoille, vaikka heillä on opintotuki yms. Juuri nyt tilanne on uusi, kun tarve diakonialle on kasvanut tukien pienennyttyä
[1] https://okm.fi/korkeakoulut-ja-tiedelaitokset
[2] Suomen virallinen tilasto (SVT): Opiskelijat ja tutkinnot [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-7644. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: https://stat.fi/fi/tilasto/opiskt
[4] KOTT -tutkimus 2024. https://www.thl.fi/kott_verkkoraportit/ilmioraportit_2024/mielenterveys_ja_mielenterveyspalvelujen_riittavyys.html
[5] KOTT-tutkimus 2024. https://www.thl.fi/kott_verkkoraportit/ilmioraportit_2024/toimeentulo_ja_velkaantuminen.html