Kirkon jäsenistä vuoden 2025 lopussa alle 30-vuotiaita oli yhteensä 1 156 565 eli n. 33 %.1 Kirkollisessa päätöksenteossa nuoret ikäluokat ovat kuitenkin pahasti aliedustettuja. Vuoden 2022 seurakuntavaaleissa valituista luottamushenkilöistä vain 4,5 % oli alle 30-vuotiaita.2 Koska nuoret ovat voimakkaasti aliedustettuina kirkollisessa päätöksenteossa, on erityisen tärkeää, että kaikki valtuutetut huomioivat sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden laajasti kaikessa päätöksenteossa.
Nuorten näkökulman huomioimiseksi on jo olemassa olevia rakenteita. Vuodesta 2023 lähtien on ollut pakollista, että kaikissa seurakunnissa on nuorten vaikuttajaryhmä. Vaikuttajaryhmän tulee osallistua laajasti seurakunnan päätöksentekoon, ei vain nuorten oman toiminnan suunnitteluun.3
Lapsivaikutusten arviointi on seurakunnan päätöksenteon väline, joka velvoittaa huomioimaan kaikessa seurakunnan päätöksenteossa alle 18-vuotiaisiin kohdistuvat vaikutukset.4 Lapsivaikutusten rinnalle kirkolliseen päätöksentekoon olisi tarpeellista tuoda nuorivaikutusten arviointi, jonka kautta arvioitaisiin päätösten vaikutusta myös nuoriin omana erityisryhmänään.5
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on laaja näkökulma kaikkeen seurakunnan päätöksentekoon. Nuorten hallinnollisen ja toiminnallisen osallisuuden vahvistamisen lisäksi sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on syytä tarkastella kokonaisvaltaisesti sitä, miten seurakunta rakentaa taloudellisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta seuraaville sukupolville.
Vuodesta 2019 eteenpäin sekä rippikoululaisille toteutetuissa kyselyissä että muissa aineistoissa on ollut nähtävissä nuorten lisääntyvä kiinnostus kristinuskoa kohtaan.6 Seurakunnan toiminnassa on keskeistä tunnistaa, että nuorilla, nuorilla aikuisilla ja opiskelijoilla on hyvin erilaisia taustoja ja tarpeita. Osa nuorista on kasvanut seurakunnan nuorisotyön piirissä, osalla ainoa side kirkkoon ovat esimerkiksi perhejuhlat ja toisaalta kasvava osuus nuorista on aktiivisesti itse valinnut kristinuskon omaksi elämänkatsomuksekseen. On tärkeää, että seurakunnan toiminnassa on tilaa erilaisille nuorille aikuisille ja että toiminta palvelee heidän erilaisia tarpeitaan.
SKY:n toimenpidesuositukset
Seurakuntatasolla:
- Seurakunta kartoittaa eri ikä- ja elämäntilanneryhmien tilanteen seurakunnan toiminnassa: ketä palvellaan, kenelle on toimintaa ja mitkä ryhmät jäävät ulkopuolelle tai kuulematta ja ketkä käyttävät valtaa.
- Korkeakoulupaikkakunnilla seurakunnan toiminnassa, toimintasuunnittelussa ja oppilaitostyössä huomioidaan opiskelijoiden moninaisuus (esim. Ikä, kieli, perhetilannekysymykset)
- Seurakunta panostaa taloudellisesti nuorten aikuisten toimintaan ja muuttavien nuorten aikuisten integroimiseen seurakunnan toimintaan
- Seurakunta ottaa käyttöön osallistuvan budjetoinnin.
- Seurakunta tekee aktiivisesti yhteistyötä eri opiskelijajärjestöjen kanssa ja etsii rohkeasti opiskelijoita palvelevia uusia toimintamuotoja, esim. kirkkoapprot
- Jos seurakunnassa ei vielä ole nuorten vaikuttajaryhmää, sellainen perustetaan heti valtuustokauden aluksi.
- Valtuusto tapaa nuorten vaikuttajaryhmää valtuustokauden alussa ja työstää yhteiset raamit koko kauden aikaiselle yhteistyölle.
- Jokaiseen seurakunnan päätöksentekoelimeen nimetään nuori edustaja (esimerkiksi nuorten vaikuttajaryhmän kautta.)
- Valtuustokauden alussa kaikki luottamushenkilöt perehdytetään huolellisesti, jotta kaikilla on yhtäläiset osallistumismahdollisuudet aiemmasta kokemuksesta riippumatta.
Kokonaiskirkollisesti
- Kirkkolakiin lisätään nuorivaikutusten arviointi kaikessa seurakuntien päätöksenteossa.
- Kirkolliskokouksen vaalitapa muutetaan suoraksi vaaliksi. Välillinen vaali hankaloittaa monien ryhmien osallistumista seurakuntien päätöksentekoon.
- Kirkkolakia muutetaan niin, että luottamushenkilökauden aikana toisen seurakunnan alueelle muuttava luottamushenkilö ei menetä paikkaansa. Nuoret muuttavat elämäntilanteensa takaia paljon, joten tämä on keskeinen nuorten osallisuutta lisäävä toimenpide.
- Hiippakunta- ja kirkolliskokoustasolle luodaan rakenteet nuorten osallisuudelle, esimerkiksi vaikuttajaryhmät, edustuspaikat valtuustoon ja kirkolliskokoukseen tms. Esimerkkimalleihin muista pohjoismaisista kirkoista voi tutustua täällä.
Lisämateriaalia:
- Kauppinen, Tuomas: Nuorten osallisuus on kirkon tulevaisuuden tärkein kysymys. Seurakunnan luottamushenkilön kirja 2027–2030. Kirjapaja 2026.
- Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI:n materiaalit nuorten luottamushenkilöiden tueksi: https://naviryhma.fi/
Lähteet:
[1] https://www.kirkontilastot.fi/viz.php?id=286
[2] https://evl.fi/tiedote/seurakuntavaalit-2022-vahvistettu-aanestysprosentti-on-127/
[3] https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/657#chp_10__sec_5
[4] https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/657#chp_10__sec_4
[5] Nuorisoalan materiaali nuorivaikuttusten arvoinnista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa: https://nuorisoala.fi/otetaan-kayttoon-nuorivaikutusten-arviointi/