Ekopaastoa vietetään tänä vuonna 22.2.-8.4. ja sen teemana on Arjen tekoja, toivon sanoja. “Toivon sanat” on mielestäni erityisen koskettava lähestymistapa ekopaastoon, sillä yhä etenevän ilmastokatastrofin keskellä eläessä epätoivoon vaipuminen on usein lähellä. Jokainen meistä tarvitsee elämäämme enemmän rohkaisun ja toivon sanoja – siksi myös paastonaikaan on hyvä kuulla toivon sanoja heti paaston alkuun. Yksi tapa lähestyä ekopaastoa ja sen teemoja on ekofeministinen kristillinen teologia, jonka keskeisiä argumentteja avaan lyhyesti seuraavaksi.
Ekofeministisessä teologiassa korostuu ajatus siitä, että raja ihmisten ja muun luodun välillä on keinotekoinen. Ei ole mielekästä puhua erikseen vaikkapa ihmisistä ja luonnosta, sillä ihmiset ovat osa Jumalan luomaa luontoa, eivät sen ulkopuolella tai sen yläpuolella. Harmoninen ja kunnioittava suhde muun luodun kanssa nähdään tärkeänä. Tämän vuoden ekopaaston teeman mukaisesti jokaisella meillä on mahdollisuus tehdä monenlaisia arjen tekoja parantaaksemme yhteyttä muuhun luomakuntaan, ja tällaisia tekoja voikin olla vaikkapa kasviperäinen ruokavalio, itselle sopivalta tuntuva aktivismi tai järjestötoiminta tai yksinkertaisesti oman kulutuksen pohtiminen ja vähentäminen. Arjen valintana voi olla myös esimerkiksi ekofeministiseen tai ekoteologiaan perehtyminen. Suomalaisista teologeista ekoteologiaa ovat tehneet esimerkiksi Pauliina Kainulainen ja Panu Pihkala.
Kuva: Unsplash
Arjen tekojen tueksi tarvitaan kuitenkin myös lempeitä ja eteenpäin kannustavia toivon sanoja. Näitä sanoja on hyvä hakea Raamatun teksteistä, ja paastonaikaan sopiikin esimerkiksi omiin suosikkikohtiin syventyminen Raamatussa. Luontosuhdetta käsitteleviä Raamatunkohtia ovat esimerkiksi Matteus 6:28-30, Sananlaskut 8:22-31, Sananlaskut 6:6-11, Sananlaskut 30:24-31 ja Psalmit 104:10-23.
Ekofeministiseen teologiaan kuuluu lisäksi ajatus siitä, että luonnon tuhoaminen linkittyy yhteen laajemman yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden kanssa. Esimerkiksi naisiin ja sukupuolivähemmistöihin, köyhiin sekä ei-valkoisiin ihmisiin kohdistuvat sortorakenteet liittyvät yhteen sellaisten yhteiskunnallisten rakenteiden kanssa, jotka edesauttavat luonnon tuhoa ja ilmastokatastrofin etenemistä. Tällaisten rakenteiden kanssa taas kietoutuu yhteen sellaiset kristinuskossa olevat rakenteet, joita on käytetty pönkittämään epätasa-arvoista ja epäoikeudenmukaista vallan keskittymistä yhteiskunnassa. Ekofeministisessä teologiassa kuitenkin korostuu, että kristinuskon kantavana voimana on sanoma kaikkien luotujen yhtäläisestä arvokkuudesta, ja että oikeudenmukaisuuden tulisi toteutua jo maan päällä. Tämän oikeudenmukaisuuden ja armollisuuden puolesta on arvokasta toimia niin paastonaikana kuin muulloinkin.
SKY:n viestintä- ja järjestökoordinaattori Hanna