Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton säännöt
Hyväksytty liittohallituksen kokouksessa 22.2.2021
Hyväksytty kevätliittokokouksessa 13.3.2021
1 § Nimi
Yhdistyksen nimi on Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto r.y., ruotsiksi Finlands Kristliga Studentförbund r.f. Kansainvälisissä yhteyksissä käytetään englanninkielistä nimeä Lutheran SCM Finland. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi. Yhdistyksen rekisteröintikieli on suomi. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko Suomi. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi.
2 § Liiton toiminnan tarkoitus
Liiton toiminnan perustana on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustus. Liitto on osa Ylioppilaiden Kristillistä Maailmanliittoa (World Student Christian Federation), jota näissä säännöissä kutsutaan maailmanliitoksi. Liiton toiminnan tarkoituksena on:
- Tukea opiskelijoiden hengellistä elämää ja henkistä hyvinvointia
- Herättää keskustelua kirkollisista ja yhteiskunnallisista aiheista
- Tukea Suomen kristillisten seurakuntien työtä ja kristillistä sanomaa edistämällä sosiaalista oikeudenmukaisuutta
3 § Liiton toiminta
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:
- Järjestää koulutuksia, tapahtumia ja muita tilaisuuksia
- Vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta kannanotoin ja kampanjoin
- Osallistuu kansainvälisen kristillisen opiskelijaliikkeen toimintaan
- Harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
Liiton ensisijainen kohderyhmä on opiskelijat, erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset.
4 § Toiminta- ja tilikausi
Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.
5 § Jäsenet
Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä sen tarkoituksen mukaisesti toimiva rekisteröity yhdistys. Liittohallitus hyväksyy jäsenet. Jäsenyhdistys on velvollinen maksamaan jäsenmaksun, jonka liittokokous määrittelee. Jäsenyhdistys voi erota ilmoittamalla erosta kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta edustajansa kautta liittokokouksessa. Jäsenyhdistyksen voidaan katsoa eronneen, mikäli erääntynyt jäsenmaksu on ollut maksamatta yli vuoden.
6 § Toimielimet ja -henkilöt
Liittohallitukseen valitaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kolme ja enintään viisi varsinaista jäsentä sekä enintään kolme varajäsentä. Vaalissa liittohallituksen jäsenet valitaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Varsinaisista jäsenistä yhden tulee olla ruotsinkielinen, mikäli mahdollista.
Liitolla on pääsihteeri, jonka tehtävänä on johtaa liiton toimintaa liiton kokouksen ja hallituksen päätösten mukaisesti. Liitolla on pääsihteerin lisäksi muita toimihenkilöitä tarpeen mukaan. Toimihenkilöiden rekrytoinnista vastaa liittohallitus. Liittohallitus valitaan puheenjohtajistoa lukuun ottamatta syysliittokokouksissa yhden kalenterivuoden ajaksi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan kahden vuoden välein. Hallitus voi kutsua liiton toimintaa pitkään tukeneen henkilön liiton kunniapuheenjohtajaksi ja liittokokous vahvistaa valinnan.
Kaikkien toimihenkilöiden toimikausi on kolme vuotta, mitä voidaan hallituksen päätöksellä jatkaa kahdella vuodella. Poikkeuksena erillisiin hankkeisiin palkattavat hanketyöntekijät. Hanketyöntekijöiden työsopimuksen kesto määräytyy hankerahoituksen mukaan. Tarkemmat ehdot avataan työsopimuksissa ja toimenkuvauksissa.
Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous. Liittokokouksen ja liittohallituksen lisäksi liitolla voi olla erilaisia työryhmiä. Liittokokouksen vahvistamassa talous- ja johtosäännössä määritellään tarkemmin liiton päätöksenteon ja päätösvallan jakoa.
7 § Liittohallitus
Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai jos kaksi liittohallituksen jäsentä pyytää sitä kirjallisesti tiettyä tarkoitusta varten. Kutsu liittohallituksen kokoukseen on toimitettava kullekin jäsenelle kirjallisesti tai sähköpostitse vähintään viikkoa ennen kokousta, ellei asioiden kiireellisyys vaadi toisin. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puolet hallituksen jäsenistä on paikalla puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaanluettuna.
Puheenjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen hänen tehtäviään hoitaa varapuheenjohtaja. Liittohallituksen kokouksissa sihteerinä toimii liiton pääsihteeri tai muu hallituksen nimittämä henkilö. Liittohallituksen kokouksissa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Liiton työntekijöillä on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa. Liittohallituksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.
Liittokokous voi erottaa liittohallituksen tai sen jäsenen tehtävästään. Liittokokous päättää erottamisesta vähintään kolmen neljäsosan (¾) äänten enemmistöllä. Samalla on päätettävä liittohallituksen täydentämisestä.
8 § Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai pääsihteeri yksin. Liittohallitus voi määrätä toimihenkilön kirjoittamaan liiton nimen yksin.
9 § Liittokokous
Liittokokous järjestetään kaksi kertaa vuodessa, kevätliittokokous maalis-huhtikuussa ja syysliittokokous loka-marraskuussa. Liittokokoukseen ovat kutsuttuja kaikki liiton jäsenet. Kullakin jäsenellä on yksi ääni käytettävänä. Työntekijöillä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta, vaikka olisivat jäseniä.
Liittokokouksissa puhetta johtaa liittohallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Jos nämä ovat estyneitä tai esteellisiä, liittokokous valitsee itselleen puheenjohtajan. Liittokokouksen sihteerinä toimii liiton pääsihteeri. Jos pääsihteeri on estynyt tai esteellinen, liittokokous valitsee itselleen sihteerin. Käsiteltäviä asioita liittokokoukseen voi esittää liittohallitukselle vähintään kuukausi ennen liittokokousta. Liittokokouksen päätökset tehdään ehdottomalla äänten enemmistöllä, ellei laista tai näistä säännöistä muuta johdu. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.
Kutsu liittokokoukseen on lähetettävä kirjallisesti tai sähköpostitse kaikille jäsenille vähintään kuukautta ennen kokouspäivää. Esityslista ja liitteet on lähetettävä ilmoittautuneille osallistujille vähintään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää. Liittokokoukseen saa tarvittaessa osallistua tietoliikenneyhteyksin tai muun teknisen apuvälineen avulla hallituksen päätöksellä.
Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos varsinainen liittokokous niin päättää, hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jokin jäsenyhdistys ilmoittamansa asian käsittelyä varten on hallitukselta kirjallisesti pyytänyt. Ylimääräinen liittokokous on kutsuttava liittohallituksen täydentämiseksi myös, mikäli liittohallituksen kokoonpano ei enää ole näiden sääntöjen mukainen. Jos liittohallituksen puheenjohtaja eroaa kesken toimikauden, on liittohallituksen kutsuttava ylimääräinen liittokokous liittohallituksen täydentämiseksi. Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on lähetettävä kirjallisesti tai sähköpostitse kaikille jäsenille vähintään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää. Esityslista ja liitteet lähetettävä ilmoittautuneille osallistujille vähintään viikkoa ennen kokouspäivää.
10 § Varsinaisten kokousten asiat
Varsinaisissa liittokokouksissa käsitellään seuraavat asiat:
A) Kevätliittokokous
- Hyväksyy toimintakertomuksen edelliseltä tili- ja toimintakaudelta
- Vahvistaa tilinpäätöksen edelliseltä tili- ja toimintakaudelta
- Päättää vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- Päättää jäsenmaksun suuruudesta
- Käsittelee muut kokouskutsussa mainitut asiat
B) Syysliittokokous
- Hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion seuraavalle kalenterivuodelle
- Valitsee joka toinen vuosi liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavalle toimikaudelle
- Valitsee liittohallituksen muut varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet seuraavalle toimikaudelle
- Valitsee tilintarkastusyhteisön seuraavaksi kalenterivuodeksi
- Käsittelee muut kokouskutsussa mainitut asiat
11 § Sääntöjen muuttaminen
Liiton sääntöjen muutosehdotus on tehtävä kirjallisesti liittohallitukselle, joka esittelee muutokset liittokokoukselle. Sääntöjen muuttamista koskevat aloitteet on lähetettävä hallitukselle viimeistään kahdeksan (8) viikkoa ennen kokousta. Ehdotus käsitellään liittohallituksen valmistelemana seuraavassa liittokokouksessa. Sääntöjen muutokseen vaaditaan liittokokouksissa vähintään kolme neljännestä (¾) annetuista äänistä.
12 § Liiton purkaminen
Liiton purkamiseen vaaditaan kahden peräkkäisen, vähintään kuukauden väliajoin pidettävän liittokokouksen yhtäpitävät päätökset. Liiton purkamiseen vaaditaan kummassakin liittokokouksessa vähintään kolme neljännestä (¾) annetuista äänistä. Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, sen varat on käytettävä liiton tarkoituksen edistämiseen purkamispäätöksen tehneen liittokokouksen päättämällä tavalla.
13 § Sääntöjen alisteisuus
Kaikessa liiton toiminnassa korostetaan syrjimättömyyttä sekä yhdenvertaisuutta. Liitto hyväksyy Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen periaatteet toimintansa lähtökohdiksi. Näiden sääntöjen lisäksi liiton toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia ja yleistä kokouskäytäntöä. Nämä säännöt astuvat voimaan välittömästi niiden tultua merkityiksi yhdistysrekisteriin.