1 § Nimi
Yhdistyksen nimi on Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto r.y., ruotsiksi Finlands Kristliga Studentförbund r.f. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää englanninkielistä nimeä Lutheran Student Christian Movement Finland. Yhdistyksen kielet ovat suomia ja ruotsi. Sääntö- ja pöytäkirjakielenä on suomi.
Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko Suomi. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan liitoksi.
2 § Liiton toiminnan tarkoitus
Liiton toiminnan tarkoitus on tukea opiskelijoiden hengellistä elämää ja henkistä hyvinvointia, herättää keskustelua kirkollisista ja yhteiskunnallisista aiheista ja toimia aktiivisesti ihmisten ja luomakunnan parhaaksi. Kaikessa liiton toiminnassa sitoudutaan syrjimättömyyteen, yhdenvertaisuuteen ja dialogiin.
Liiton toiminnan perustana on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustus. Liitto on osa Ylioppilaiden Kristillistä Maailmanliittoa, World Student Christian Federationia (WSCF), jota näissä säännöissä kutsutaan maailmanliitoksi.
Liitto hyväksyy Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen periaatteet toimintansa lähtökohdiksi.
3 § Toiminta
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto voi
- toimia maailmanliiton jäsenjärjestönä
- osallistua kansainvälisen kristillisen opiskelijaliikkeen toimintaan
- työskennellä peruskoulun yläluokkalaisten, toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien sekä korkeakouluissa opiskelevien keskuudessa
- harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
- kokeilla ja kehittää toimintamuotoja
- järjestää vapaa-ajantoimintaa, koulutuksia, tapahtumia ja muita tilaisuuksia.
Liitto voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä kerätä jäseniltään liittymis- ja jäsenmaksuja. Liitto voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.
4 § Liiton talous
Liiton taloutta on hoidettava turvallisesti, säästäväisesti ja vastuullisesti.
Edellisen kauden tilit on jätettävä tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätliittokokousta ja tilintarkastajan on annettava lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kyseistä kokousta.
5 § Jäsenyys
Liitolla voi olla varsinaisia jäseniä, ystäväjäseniä ja yhdistysjäseniä. Liittohallitus hyväksyy liiton jäsenet, paitsi yhdistysjäsenet hyväksyy liittokokous.
Varsinaiset jäsenet: Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen korkeakouluopiskelija, joka hyväksyy liiton tarkoituksen ja säännöt.
Ystäväjäsenet: Liiton ystäväjäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö, oikeustoimikelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea liiton toimintaa.
Jäsenyhdistykset: Liiton jäsenyhdistykseksi voi liittyä Suomessa toimiva rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy liiton tarkoituksen ja säännöt. Jäsenyyttä hakevan yhdistyksen on liitettävä hakemukseen sääntönsä.
Kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtaja: Liiton kunniajäseneksi voidaan kutsua liiton nykyinen tai entinen jäsen, joka on erityisesti edistänyt liiton toimintaa tai huomattavalla tavalla toiminut liiton edistämien tavoitteiden hyväksi. Liiton kunniapuheenjohtajaksi voidaan samoin perustein kutsua liiton entinen puheenjohtaja. Liittokokous päättää kunniajäseneksi ja kunniapuheenjohtajaksi kutsumisesta kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä. Kunniajäsenten ja kunniapuheenjohtajan ei tarvitse maksaa jäsenmaksua.
Jäsenen eroaminen: Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle. Jäsenyhdistyksen ero astuu voimaan vuoden kuluttua eroilmoituksesta.
Jäsenen erottaminen: Liittohallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi liitosta, mikäli erääntynyt jäsenmaksu on ollut maksamatta yli vuoden.
Liittohallitus voi erottaa jäsenen, joka on toiminut vastoin liiton tarkoitusta tai sääntöjä taikka on toiminnallaan huomattavasti vahingoittanut liittoa. Jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen erottamispäätöstä. Erottamispäätös tulee tehdä kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä.
6 § Liittokokoukset
Liiton ylintä päätäntävaltaa käyttää liittokokous. Vuosittain pidetään kaksi varsinaista liittokokousta: kevätliittokokous helmi- maaliskuussa ja syysliittokokous loka-marraskuussa. Liitohallituksen päätöksellä liittokokous voidaan järjestää sähköisesti. Esityksiä liittokokoukselle voivat tehdä sekä liittohallitus että jäsenet.
Liittohallituksen on lähetettävä kutsu liittokokoukseen kirjallisesti tai sähköpostitse kaikille jäsenille vähintään kuukautta ennen kokouspäivää. Esityslista ja liitteet on lähetettävä ilmoittautuneille osallistujille viikkoa ennen kokouspäivää. Esitykset liittokokoukselle on jätettävä liittohallitukselle viimeistään 3 viikkoa ennen liittokokousta.
Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos varsinainen liittokokous niin päättää, liittohallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jokin jäsenyhdistys tai 1/10 varsinaisista jäsenistä pyytää
sitä kirjallisesti liittohallitukselta tiettyä tarkoitusta varten.
Liittokokousedustajat: Liittokokoukseen ovat kutsuttuja kaikki liiton jäsenet ja jäsenyhdistysten jäsenet. Kullakin varsinaisella jäsenellä on yksi ääni käytettävänä. Jäsenyhdistyksien jäsenillä ja ystäväjäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus.
7 Liittokokousten asiat
Varsinaisissa liittokokouksissa käsitellään seuraavat asiat:
Kevätliittokokous
- Hyväksyy toimintakertomuksen edelliseltä tili- ja toimintakaudelta
- Vahvistaa tilinpäätöksen edelliseltä tili- ja toimintakaudelta
- Päättää vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille
- Käsittelee aloitteet ja muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä muut mahdolliset asiat, jotka kokouksen ¾ enemmistö päättää ottaa käsittelyyn, ellei yhdistyslain 24 § muuta johdu.
Syysliittokokous
- Hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion seuraavalle kalenterivuodelle
- Valitsee vuorovuosittain liitohallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, muut varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet seuraavalle toimikaudelle
- Päättää seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruudesta
- Valitsee tilintarkastusyhteisön seuraavaksi kalenterivuodeksi
- Hyväksyy joka viides vuosi liiton strategian seuraavalle viisivuotiskaudelle
- Käsittelee aloitteet ja muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä muut mahdolliset asiat, jotka kokouksen ¾ enemmistö päättää ottaa käsittelyyn, ellei yhdistyslain 24 § muuta johdu.
Liittokokouksen päätökset tehdään ehdottomalla äänten enemmistöllä, ellei laista tai näistä säännöistä muuta johdu. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.
Liittokokous voi erottaa liittohallituksen tehtävästään. Liittokokous päättää erottamisesta vähintään kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä. Samalla on päätettävä liittohallituksen täydentämisestä.
8 Liittohallitus
Liiton asioita hoitaa ja liittoa edustaa liittohallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 4-8 varsinaista jäsentä ja enintään 3 varajäsentä. Varsinaisista jäsenistä yhden tulee olla ruotsinkielinen, mikäli mahdollista. Puheenjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen, hänen tehtäviään hoitaa varapuheenjohtaja. Liittohallituksen sihteerinä toimii pääsihteeri tai muu liittohallituksen nimeämä henkilö.
Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan siten, että toinen on erovuorossa vuosittain. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Jäsenet valitaan henkilökohtaisella vaalilla siten, että samassa vaalissa valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet.
Liittohallituksen tai sen jäsenen eroaminen: Jos liittohallitus eroaa kesken toimikauden, on liittohallituksen kutsuttava ylimääräinen liittokokous liittohallituksen täydentämiseksi. Ylimääräinen liittokokous liittohallituksen täydentämiseksi on kutsuttava myös, mikäli liittohallituksen kokoonpano ei yhden jäsenen eron jälkeen enää ole näiden sääntöjen mukainen. Liittohallitus voi erottaa jäsenen tehtävästään.
9 Liittohallituksen työjärjestys
Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai jos kaksi liittohallituksen jäsentä pyytää sitä kirjallisesti tiettyä tarkoitusta varten. Kutsu liittohallituksen kokoukseen on toimitettava kullekin jäsenelle kirjallisesti tai sähköpostitse vähintään viikkoa ennen kokousta, ellei asioiden kiireellisyys vaadi toisin.
Liittohallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet liittohallituksen jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna. Liittohallituksen kokouksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.
10 Toimihenkilöt
Liittohallitus valitsee liitolle pääsihteerin, jonka toimikausi on viisi vuotta. Pääsihteeri johtaa liiton toimintaa liittokokouksen ja liittohallituksen päätösten mukaiseksi.
Liitolla voi olla myös muita toimihenkilöitä. Toimihenkilöiden ottamisesta, toimikaudesta ja toimenkuvista päättää liittohallitus.
11 Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai pääsihteeri, kaksi yhdessä.
12 Toiminta ja tilikausi
Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi
13 Liiton aseman muuttaminen
Liiton liittymisestä kansainvälisiin kristillisiin opiskelijajärjestöihin tai niistä eroamisesta päättää liittokokous kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä.
14 Sääntöjen muuttaminen
Liiton sääntöjen muutosehdotus on tehtävä kirjallisesti liittohallitukselle, joka esittelee muutokset liittokokoukselle. Sääntöjen muuttamista koskevat aloitteet on lähetettävä
hallitukselle viimeistään kahdeksan (8) viikkoa ennen kokousta. Ehdotus käsitellään liittohallituksen valmistelemana seuraavassa liittokokouksessa. Sääntöjen muutokseen vaaditaan liittokokouksissa vähintään kolme neljännestä (3/4) annetuista äänistä.
15 Liiton purkaminen
Liiton purkamiseen vaaditaan kahden peräkkäisen, vähintään kuukauden väliajoin pidettävän liittokokouksen yhtäpitävät päätökset. Liiton purkamiseen vaaditaan kummassakin liittokokouksessa vähintään kolme neljännestä (3/4) annetuista äänistä. Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, sen varat on käytettävä liiton tarkoituksen edistämiseen purkamispäätöksen tehneen liittokokouksen päättämällä tavalla.